Iloisin fiiliksin!

No, iloisin fiiliksin, vaikka olinkin vähän kauan. Mutta ei sitä jaksa, kun toinen valittaa vieressä väsyneenä. Haukotus uhkaa tarttua minuunkin, kun Kirsti seisoo vieressäni. Kyllähän toi omaishoitajuus on raskasta varsinkin silloin, kun on kaksi hoidettavaa. Mutta minulla on vain yksi hoidettava, sitäkin iloisempi homma se on, kun hyvä mieli on!

Ystävän valmistuminen ja muuta iloa

On siinä iloa kerrakseen, kun ystävä valmistuu. Tällä kertaa kyseessä on ystäväni Jani, joka valmistuu suntioksi. Niin onnellinen sitä on ollut koko päivän, myös siinä vaiheessa, kun Janin kätköistä ojentuu kirjekuori, jossa on joulukortti. Kaikkein onnellisin sitä on ollut illalla, kun sitkeyteni on palkittu ja saan lompakkoni takaisin. Niin loistomahtava on tää päivä ollut, en edes muista, milloin olisi ollut yhtä hienoa! Se vaan on niin mukavaa, kun ystävä on jo uudessa ammatissaan, saa se mielen hyväksi myös minulla!

Iloisin mielin!

Tänään on sen verran hyvä mieli, että tän päivän jaksaa vallankin hyvin. Varsinkin, kun Mean luona on kaikki ihan hyvin, en tiedä mitään sen parempaa. Tänään on kauneimmat joululaulut Uskelan kirkossa, oli tosi hienoa, kun sain perjantaina olla koko päivän äidin apuna, se oli tosi mukavaa! Samalla siinä sai pidettyä omista menoistaan vapaapäivän, juuri niin kuin Jani oli mulle sanonut. Se vaan oli niin mukavaa pitää vapaapäivää, ilo oli tosi iso!

Onnellinen tänään

Olen onnellinen tänään, kun en voi muuta tehdä. Äiti pesee lakanoita, minä alan pian imuroida mattoja, jotta saamme ne ulos ja otettua ulkoa sisälle. Tänään on niin mukavaa, kun kaikki oli Mean luona hyvin, kyllä siinä meni yöuni minultakin, kun torstaina kävi sellainen moka, etten ollut käynyt aamulla koputtamassa. Se oli pahin moka, minkä olen ikinä tehnyt, en edes muista, koska olisin niin pahan mokan tehnyt. Mutta nyt saan auttaa äitiä, olen onnellinen siitä. Joulusiivouksessa olen ollut apuna jo silloin, kun olemme olleet kahdestaan, se on ihan hauskaa. Sama juttu siinä on kuin suntiota auttaessa, kaikkea ei voi jättää toisen harteille. Nyt aion selvitä yksin joulusiivouksesta, koko koti tulee kerralla kuntoon! Mukavaa!

Olen iloinen

Nyt on voinut kuunnella omaa suosikkimusiikkiaan, en ole muuta tehnytkään. Äiti lähtee kulmien laittoon, sen takia olemme olleet niin aikaisin ylhäällä. Mutta eipä tuo ole meitä haitannut, se voi joskus olla niinkin, että koneelle saa tulla. Mutta äiti on siinä oikeassa, että sitä ei tarvi käyttää niin paljon, että voi pitää pienen tauon ja keksiä jotain muuta tekemistä. No, mähän keksin, kun teen kotitöitä, ne on ne parhaimmat jutut!

Mukava laivareissu

No, oli kyllä! Joululaulu tuli laulettua karaokessa, toisena lauloin laulun, jonka omistin suntioystävälle. Minulla oli oikein iso ilo tavata laivakissa Ville, joka halasi minua, näin on tehnyt ihan joka kerran, kun olen laivareissussa ollut. Hänellä on suuri sydän myös aikuiselle. Laivalla oli hyvä ruoka, se sai mielen hyväksi, mutta olo oli niin ähkytäysi, en muistakaan, milloin olisi niin täynnä ollut. Mukavaa oli, mahtavaakin, kaikki oli ihan hyvin!

Aamumahtavaa!

Aamulla on niin mukavaa, kun voi auttaa, Olen huomannut sen joka kerta, kun olen vienyt mummille kahvin, se on niin mukavaa. Mummi sanoo taas, että on paljon, en ymmärrä, miksi aina on se, että ruokaa on paljon.  En minä ajattele tätä mummin poissaoloa mitenkään negatiivisena,, se tekee hänellekin ihan hyvää. Tänään olen iloinen, kun kaikki meni sunnuntaina hyvin, Kuoron kanssa on niin ihana olla, porukkahenki on hyvä. Sitä suuremmalla syyllä mä nautin, se vaan on niin!

Iloisin fiiliksin!

Olin niin iloinen ja hyvällä mielellä, jutun teko onnistui ja juttu oli tosi hyvä lukiessani sen sähköpostistani. Nyt on niin hienoa, kun on lunta, se saa maan ja mielen paljon valoisammaksi.Tänään olen niin iloinen saadessani tuottaa iloa laulamisella. Tänään olen sitä mieltä, että kaikkein parasta on, kun on hyvä mieli eikä nouse väärällä jalalla sängystä, se on hienoa!

Iloa ja mahtavaa!

Lauantaille mahtuu aina sitä iloa ja mahtavuutta, se on mukavaa. Joskus voi tulla jossain kohtaa virheilmoituksia, mutta ei se haittaa ollenkaan. Joskus tää kirjoittaminen on tätä varsinkin netissä, kun ei yhtään tiedä, pelaako yhteys. Iloa ja mahtavaa mahtuu päivään, on kirpputoripäivä taas tänäänkin. Olen iloinen siitä, että kun meidän linjan kolarissa ollut auto on tullut takaisin, se on todella mukavaa! Se tosin oli Tupuri-Märy-linjalla, mutta kuitenkin oli tullut takaisin, se oli tosi hienoa! Ei se kolarivaurioiden korjaaminen ollut kauaa vienyt, hienoa! Tänään meille tullaan tekemään juttua joulukukkasista, sekin on hienoa!

Oli mukavaa!

Tulla yhtaikaa kotiin, kun kaikkialla oli niin paljon ihmisiä. Tänään olen muistellut hienoa itsenäisyyspäivää, jonka sain kokea, se vaan tuntui siltä! Varsinkin se sankarihaudalla käyminen, se on tuntunut hienolta molemmilla kerroilla, joilla olen siinä mukana ollut. Tänä vuonna se tuntui vähän erityisemmältä, kun oli Suomen juhlavuosi. Tänään muistan, miten upeaa on ollut, kyllä siinä saa olla onnellinen hyvästä maasta, jonka on saanut. Kaupassa tuli käytyä aamutuimaan, se sai mielen ihan hyväksi. Ja nyt on laivamatka tiedossa, uskomatonta, miten aika menee pian, ihan liian pian!

Paljon onnea ja iloa

Päivä on alkamassa, olen iloinen. Aamulla en ole noussut väärällä jalalla, mikä sekin on ihan mahdollista minut tuntien. Joskus ajattelen, että voi vitsi, kun en pitäisi ihan niin kamalaa meteliä aina, jos äiti sanoo minulle jotakin, se ei ole fiksun ihmisen käytöstä ollenkaan. Tänään olen sitä mieltä, että mä voin ja osaan käyttäytyä hyvin, jos vaan tahdon!

Aamutunnelmia

Itsenäisyyspäivän aattoaamun tunnelmat ovat varsin hyvät. Tänään on sellainen ihana fiilis, että oikein kihisee! Aamu on varsin pimeä, mutta ei tuo nyt ihmeemmin haittaa. Aamulla tietää aika lailla tarkkaan, millainen keli on tulossa, vähän taitaa olla vielä kunnolla pakkasta, kunnes lumisade lauhduttaa sitä. On niin hienoa huomata, että kaikki on hyvin, nyt nautitaan. Mietin, uskaltaisinko laittaa musiikin päälle, mutta en tee sitä ihan vielä. Laitan sen vasta siinä kohtaa, kun koko muu perhe on hereillä. Pimeää on, mutta se on mukavaa, kun on lunta, se on iloinen juttu!

Mahtavaa!

En ole koskaan ajatellut, mitä voisi olla, jos ei olisi näin mahtavaa! Musiikki soi, elämä hymyilee reippaasta pakkasesta huolimatta. Olen niin iloinen, kun on kaikki hyvin, laulaminen on mukavaa. Tänään on viimeinen viron tunti, kun se piti saada itsenäisyyspäivän alta pois. No, ihan hyvä niin. Nyt vaan on sitte pieni harmistus sen takia, kun Riitta ja Martti ovat viikonlopun vapaalla, myös sen sunnuntain, jona olen kuoron kanssa. Olisin toivonut, että opiskelijakin olisi kuullut minun laulavan, mutta jos nyt ton kevään tossa vielä Riitan kanssa on, niin hyvä sauma on vielä siinäkin vaiheessa. Saan olla iloinen, kun laulu sujuu, vähän vielä liman tuloa on. Mutta elämä on mahtavaa, se on hassua ja hauskaa!

Selvittiin tuostakin pelkällä säikähdyksellä!

Nimittäin siitä, että etsin sunnuntai-iltana tuomasmessun jälkeen ja vielä tänäänkin Kaffemukin aikana mun kuorokansiotani. Suntiot etsivät sitä kanssani, Riitta soittaa kuoronjohtajalleni Kaisalle, joka on sitte ottanut sen mukaansa. Ja olin jo paniikissa, että entä, jos en saakaan kauneimpia joululauluja laulettua omasta kansiostani, mutta ei se hätä sitten ollut tämännäköinen, ilmeisesti Kaisa on ajatellut sen niin, ettei kukaan muu vie sitä. Sittenhän se paniikki olisi ollut aikamoinen, jos joku muu olisi sen ottanut. Ihan hyvä niin! Odottelen nyt sitten sitä, että koska pääsen Annikan ja Juhan luokse kyläilemään. Tänään olen tosi iloinen, kun saan laulaa hyvällä mielellä, se on melkein mahtavinta tässä kaikessa. Tänään olen selvinnyt pelkällä säikähdyksellä paniikista!

Joskus...

On mukava seurata, kun äiti on tulossa sängyn päälle. Tänään olen menossa vasta viideksi, kun Salon kirkon tuomasmessu alkaa. Olen niin iloinen, kun kaikki osuu kohdilleen, musiikki soi, on niin hyvä olla, just tässä, ettei ole mikään kiire minnekään. Tänään tahdon ajatella, että elämä on hyvää, vaikka se on rankkaa. Joskus olen ajatellut sitäkin, että voi vitsi, kunpa minulla ei olisi Aspergeriä, olisin vähän normaalimpi, siis samanlainen kuin ne, jotka minua mollaavat. Tänään olen iloinen, että osaan olla jo aika hyvin, nyt nautitaan siitä, mitä on. Onneksi Aspergerin oireistoni on vähän lieventynyt, ettei se ole enää ihan niin näkyvä. 

Aloitellaan

Aloitellaan joulukuuta, ei mene monta viikkoa, kun alkaa uusi vuosi! Siinä kohtaa sen sitte huomaa, miten nopeasti aika menee, tänä sunnuntaina alkaa jo uusi kirkkovuosikin. Paljon on kaikkea alkavaa tässä kohtaa vuotta! Tänään olen menossa kirpputorille, se on taas näitä lauantain iloja. Mieli suorastaan kihisee, kun kaikki alkaa just nyt, onhan se hienoa. Tahdon toivottaa kaikille mukavaa joulun odotusta, se alkaa nyt, tää on tätä!

Iloinen lausuntapiirin joulujuhla!

Kyllä se sitä oli! Kaikki olivat tuoneet vähän jotain, mun kanapeet tekivät aika hyvin kauppansa. Kyllä niitä jäikin, mutta olin kyllä varautunut siihenkin. Sammutamme valot luokasta, ohjaajan kynttilä kiertää joukossamme. Kierros alkaa minusta, siirtelen ajatukset suntioille, samalla toivotan myös kanssalausujille hyvää joulua. On mukavaa, kun voin toivottaa niin monelle ihmiselle hyvää joulua. Tänään on mukavaa toivottaa hyvää joulua kaikille!

Iloisia nyyttärivalmisteluja

Lausuntapiirin nyyttäreitä olen tässä valmistelemassa, se on tosi mukavaa. Kun meitä on niin monta, niin äkkiäkö me saadaan nyyttäritarjoilut kasaan! Tänään jo tiedän, ketä ajattelen ohjaajamme kynttilän tullessa kohdalleni. Ajattelen ystävääni Jania, joka valmistuu suntioksi. On ihan sopivaa, kun aina olen jotain ystävää ajatellut. Aamulla haen suklaata ja pikkuleipiä, luulen, että mun lausuntaystäväni pitävät siitä. Veikkaan, että suklaata on aika paljon, koska niin monet tuovat sitä. En varmaankaan ole ainoa, joka sitä tuo. Tänään on mukava juhlistaa viimeistä syyskauden lausuntakertaa, kaikki ovat koolla. Varmasti suunnittelemme matineaa jo nyt, mulla tahtoo olla pulmana se, että runot eivät löydy ihan heti. Hienoa on, siitä olen varma!

Kansalaisopisto loppusuoralla

Juuri näin se menee, tässä kohtaa jo alkavat kaikki kansalaisopiston jutut olla loppusuoralla. Eikä tavallinen koulukaan ole kovin kauaa. Tänään olin huomaavinani, että kyllä nyt on jouluvaloja kaikkialla! Annika tien toiselta puolelta on valaissut omenapuun kauniisti, lisäksi kyntteliköt olivat ilmestyneet olkkarin ja keittiön ikkunoille. Se vaan oli niin kaunista, en muista, milloin olisi ollut niin kaunista marraskuun loppuosalla. Tänään on mahtavaa, joulua odotellessa! Tänään huomaan taas senkin, että vaikka virheilmoitus on, ei se mua haittaa!

Niin mukavaa!

Oli koko sunnuntai, nyt toivon tästä maanantaista ihan samanlaista päivää. Pieni pyhiinvaellus oli tosi hieno, kyllä Ritva oli nähnyt suorastaan mahottoman vaivan taideteosta tehdessään! Aivan uskomatonta, muistan kyllä, millaista sitä oli ollut kuunnella suunnittelupalaverin aikana! Illalla huomasin tehneeni aikamoisen päivän, kymmentä tuntia näytti pyhiinvaelluksen loppuvaiheessa. Kotimatkalle oli mukava lähteä, kun olin laittanut heijastinliivin päälle, myös suntiot toivottavat minulle turvallista matkaa. Taivaltaessani kotiin toivon, että uudesta viikosta ja heti ensimmäisestä päivästä tulisi hyvä, en tosin tiedä, mitä viikon aikana edestäni löytyy, mutta toivottavasti jotain mukavaa!

Iloinen sunnuntai

On tää varmasti sitä, tiedän sen jo nyt. Olen iloinen onnistuvasta pienestä pyhiinvaelluksesta, se osuu kohdalleni tänään. On niin helppo mennä, kun osan hommista on saanut jo viikolla tehtyä, nyt on enää se  kirkossa tehtävä osa. Saan sen kyllä menemään, kun en hosu niin kovasti, ei tollasta hommaa tehdessä oikein voi hosua. Luottavainen olen, että se menee hyvin, tiedän sen jo nyt. Mutta ikinä ei ole liian luottavainen,tää on tosi mukavaa!

Mahtavaa fiilistä

Aamun edetessä mieli on parantunut, hyvin nukutun yön jälkeen on hienoa aloittaa uusi päivä. Viikonloppuhan tässä on, se hurahtaa todella äkkiä, jopa niin, että ei oikein meinaa kunnolla tahdissa pysyä! Sunnuntai on todella kiireinen, osa siitä menee pipliajuhlassa Perttelissä ja toinen osa pienessä pyhiinvaelluksessa. Ne molemmat ovat todella mukavia! Varsinkin pieni pyhiinvaellus, se on tosi mukava, sen tiedän jo päivän tässä kohtaa! Mutta nyt vaan iloitaan, nautitaan, tää on tätä!

Kuinka iloinen sitä onkaan!

Kun sen kaikkein isoimman pieneen pyhiinvaellukseen liittyvän työn saa tehtyä, se on niin hieno juttu ettei mitään tietoakaan! Oli sitä aika iloinen torstaina kirjastosta lähtiessä, kun huomasi, että on saanut tehtyä sen, minkä on luvannut. Sunnuntaina onkin sitten vaan pieni työmäärä, ei mitään huikean suurta. Mutta mieli on korkealla, nyt jaksaa vielä painaa. Kuoroharjoituskin meni ihan mukavasti, senkin jaksoi ihan hienosti. Laulaminen on minulle tosi hieno juttu, kyllä sitä jaksaa!

Kyllä on hieno tulossa!

No, tästä meidän pienestä pyhiinvaelluksesta ja tän päivän kuoroharjoituksesta, alueneuvosto on tulossa viiden jälkeen meidän harjoitusta kuuntelemaan. Olen niin iloinen siitä, että suunnittelupalaveri onnistui, toivottavasti myös pieni pyhiinvaellus onnistuu. Mullakin on valtava määrä työtä tulossa, kun mun pitää saada raamatunlauseet kirjoitettua, vaellusta ennen laitan kaikki rukouslaput ja kynät valmiiksi, rukousjakson lopussa kokoan laput ja vien ne rukoiltavaksi. Tänään on sellainen hyvän mielen päivä, jaksaa luottaa itseensä ja olla iloinen!

Tänään

Keskiviikko on paras päivä viikosta, koska silloin on lausuntapiiri. Tänään ennen sitä on pienen pyhiinvaelluksen suunnittelupalaveri, muistan, kun ekalla kerralla ei ehditty edes sitä pitää. Tosi mukavaa on ollu huomata se, että kyllä se seurakunta kantaa. Kantaa, vaikka olisi minkämoinen suru tai ilo. Tässä mun tädin miehen kuoleman aikoihin olen usein ajatellut, että mulle seurakunta on tosi tärkeä. Ja nyt, kun olen tässä vapaaehtoistyössä ollu, sekin on tuonut mulle paljon iloa. Tässä ja nyt, saan olla mukana, tavallisena seurakuntalaisena, kaikesta nautttien!

Kiirettä piti ja iloa oli matkassa!

No, kyllä, että saadaan kaikki kirkkokahvien tarvikkeet korjattua ennen kuin kaste alkaa. Mukavaa se oli, kun mukana sai olla, ei sitte ainakaan kukaan häätänyt pois. Haikein mielin kuuntelin, kun Ollin ja Karin nimet luettiin messun aikana, lämmöllä muistan molempia. Ennen kaikkea lämmin muisto tulee Ollin kohdalle, kyllä se menee myös sukulaismiehen kohdalle. Riitta-suntion kanssa vaihdoin muutaman sanan, hän kertoi, että perjantai oli tosi raskas. No, voin kyllä kuvitella sen, kun itsellänikin oli raskas päivä jo heti aamutuimaan kaupassa käydessä. Nyt se kaikki varmaan unohtuu ja surukin lievittyy, mutta lämpimät muistot elävät aina!

Onnea ja iloa

Kyllä sitä onnea ja iloa mahtuu surun keskellekin, vielä sitä jaksaa iloita. Tänään olen iloinnut siitä, että mulla on vuoro Cafe Uskelassa tänään, olokin on lauantaita parempi. Täytynee tossa viestitellä Janille, joka laittoi mut jäähylle loppuosaksi lauantaita. Mikä sen parempaa kuin kuunnella hyvää musiikkia, se sai mielen tosi hyväksi. Onnea on se, kun kaikki sujuu hyvin, kyllä mä ajattelen näin, että mä se olen tehnyt paljon ihmisiä iloiseksi, onneksi saan jatkaa sitä. Tänään on mahtavaa, kaikki on ihan hyvin!

Joulukortti ja hyvä mieli

Vaikka tilaisuus ei ihan paras mahdollinen ollutkaan, hyvä mieli siitä jäi. Ensimmäisen joulukortinkin sain perjantai-illan aikana tehtyä, se on menossa Halikkoon Veijo-suntiolle ja hänen vaimolleen. Kyllähän siinä joulukortteja tehdessäkin on sydän mukana ja on se hauskaa puuhaa, kun saa toiselle aikaan hyvän mielen. Tänään menen Halikon kirpputorille, samantien suunnittelen, millaisen joulukortin tekisin Janille, kun hänellekin on kortti suunnitteilla. Ei ehkä ihan samanlaista kuin Veijolle, mutta kuitenkin sen täytyy olla itse tehty. Mukavinta on, kun saa hyvälle mielelle, se on tärkeintä!

Pitkä päivä tulossa, mutta selvitään

Kun vaan siellä hautajaisissa muistaa toimia kaikkien ohjeiden mukaan, se on nyt sitten se kaikkein tärkein asia. Kyllä mä luulen, että mä pysytyn, vaikka just se on se kaikkein vaikein. Mulla on hyvä mieli kaikesta huolimatta, minkäs sille tekee, jos kaikki ei mene ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Aina voi tietysti yrittää, mutta ei se siltikään mene. vaikka yrittäisi. Tänään olen onnellinen kuitenkin, vaikka ei menisikään hyvin, aina voin parantaa!

Onnea ja iloa

Kyllä tähänkin päivään on mahtunut onnea ja iloa, sen tiedän jo tässä kohtaa, kun aloittelen aamuani. Oikeastaan kahvinkeitto on aika mukavaa puuhaa, varsinkin, kun tietää oman rytminsä sopivan siihen niin hyvin. Aamulla tietää just tasan, mitä herätessä tekee, se on kyllä loistojuttu. Laulamistakin pääsee tänään harjoittelemaan, sekin on tosi mukavaa. Mielessäni muistan, miten hyvä ystävä nykyisten kotikirkkojeni suntio on ollut. Se on kans mukavaa!

Ikävä on!

On todellakin! En kyllä ihan heti muista, milloin olisin tuntenut yhtä kovaa ikävää, varsinkin tässä kohin, kun on menettänyt kaksi hyvin tärkeää ihmistä elämästään. Ennen kaikkea Olli-ystävän menetys on ollut kaikista kovin paikka, ne muistot ovat myös aina sydämessäni. Vieläkin voin sanoa, että ilman häntä en olisi koskaan oppinut kolehdinkeruuta, nyt se jo sujuu vanhasta tottumuksesta. Kyllähän sitä edelleenkin on suntion opissa ollut, varsinkin, kun Janin kanssa on touhunnut Halikon kirkossa, monenlaista sitä aina kerkiää, kun tekemisen iloa piisaa. Minua on ilahduttanut se, että heti messun jälkeen olen siirtynyt alttarikaiteen sisäpuolelle ja tyhjentänyt pikarit. Kyllä siinä melkoista matikkapäätä vaaditaan, kun pikarit täytyy laskea, hienosti se aina sujuu!

Olipa hieno lauantai ja sunnuntai

Aikaisin aamutuimaan yritän kuvata videota, mutta ei se oikein näyttänyt onnistuvan. Lauantai-iltana oli ilo kuunnella Muurlan kirkon kelloja radion ehtookelloina. Olin jo toista viikkoa ennen käynyt netistä katsomassa, että näin on, juuri sopivasti aluekappalaisen ja suntion nimipäivänä.  Oli niin mukavaa, kun sain nauttia ilosta, se oli mukavaa. Kyllä mä edelleenkin haluan, että ystäväni Miika pääsisi tutustumaan, millainen minun seurakuntani on, siinä on minunkin mukava toimia, vaikka onkin Asperger!

Kuvia Suomusjärveltä

Suomusjärven kirkko vuodelta 1849. Lumen ihmettelijöille: Suomusjärven kirkonseudulla oli tullut lunta tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, varjoisimmista kohdista aurinko ei ollut ehtinyt kunnolla sulattaa sitä pois. 

Suomusjärven kirkon kellotapuli, joka on reilusti varsinaista kirkkorakennusta vanhempi. Kellotapuli on peräisin vuodelta 1751 ja sen on rakentanut Kettulan ratsutilallinen Jaakko Härkä.

Suomusjärven kirkon alttaritaulu, jossa kaksi osaa. Taulun kehys on ollut liian iso, joten maalari on joutunut maalaamaan alaosan. 

Maailma on iloinen, ei mustanmusta

Maailma on iloinen, ei se ole mustanmusta. Mummin maailma on niin mustanmusta, että ei ole pahemmasta väliä! Tulee heti sellainen olo, että ei minun maailmani voi olla tuollainen. Kaikki pessimistisyys on minulta ainakin pannassa, tulee olemaan aina. En minä halua olla mustassa maailmassa, minun maailmani on iloinen. Ei ole mitään syytä synkistellä ja olla huonolla tuulella, kyllä sitä voi aiheesta olla vihainen, mutta ei mitään sellaista, että koko ajan olisi. Iloisin fiiliksin mennään, nyt on mukava olla hyvällä mielellä. Maailma on iloinen, ei mustanmusta!

Ei hutsittaisi ollenkaan!

Alkaa sitä samaa rumbaa, joka on päivästä toiseen. Kahvinkeitto, vie mummille, lähde Huiskun kanssa lenkille. Mutta kun se Huiskun kanssa lenkkeileminen on tosi mukavaa, ei voi sanoa, ettei se olisi tylsää. Mutta jatkuva kieltäminen käy voimille, koko ajan pitää olla kieltämässä jotain. Kieltäminen on välillä ikävää, pakollista se on, jos ei halua Huiskun hyökkäävän kenenkään kimppuun. Kyllä siinä on mukaviakin juttuja, niitä on enemmistö!

Kirkolliskokous sydämellä

Juuri näin on ollut tänään, kun muistin katsoneeni Annikan Facebookin tilapäivitystä, Amanda oli purkanut matkalaukun ja äiti oli pakannut sen. Niin se aina silloin tällöin menee. Kukaan ei ole vielä huutanut kahvia, mutta sekin voi olla, jos kahvi vähänkään viivästyy. Rukoilen taas kirkolliskokouksen puolesta, se on nyt vähintä, mitä tässä kohtaa voin tehdä. Tää viikko on varmaankin kokonaisuudessaan sellainen, että kirkolliskokous on sydämelläni. Juuri näin mahtavaa on, hyvä niin!

Onnea ja iloa

Ihanaa, että olen saanut nauttia mukavasta viikonlopusta. Toivottavasti uusi viikko olisi yhtä hyvä kuin tämäkin. Tahtoisin, etten murehtisi niin paljoa, tahtoisin olla iloinen just tästä, mitä on. Olen iloinen, vaikka harmittaakin aina silloin tällöin. Mutta olen kyllä iloinen jo siinäkin kohtaa, kun aamu on. Tänään olen iloisessa fiiliksessä, toivoisin, että keväällä saisin Facebook-ystäväni Miikan mukaan pienelle pyhiinvaellukselle, hän sanoi, että tulisi mielellään sille mukaan. Tänään, nyt tässä, mahtavaa ja mukavaa!

Iloinen juttu!

 Kehitysvammaisten kirkkopyhä Perttelissä. Oli mukava huomata, miten toimeliaita kehitysvammaiset ovat. Mukana Salon seurakunnasta diakonian työalajohtaja ja alan nimikkopappi Kirsi Rantala, Perttelin alueen diakoniatyöntekijä Elise Joro ja kanttori Mika Särkijärvi sekä Varsinais-Suomen kehitysvammaistyöstä vastaava pappi Pertti Arola.