Kiirettä piti ja iloa oli matkassa!

No, kyllä, että saadaan kaikki kirkkokahvien tarvikkeet korjattua ennen kuin kaste alkaa. Mukavaa se oli, kun mukana sai olla, ei sitte ainakaan kukaan häätänyt pois. Haikein mielin kuuntelin, kun Ollin ja Karin nimet luettiin messun aikana, lämmöllä muistan molempia. Ennen kaikkea lämmin muisto tulee Ollin kohdalle, kyllä se menee myös sukulaismiehen kohdalle. Riitta-suntion kanssa vaihdoin muutaman sanan, hän kertoi, että perjantai oli tosi raskas. No, voin kyllä kuvitella sen, kun itsellänikin oli raskas päivä jo heti aamutuimaan kaupassa käydessä. Nyt se kaikki varmaan unohtuu ja surukin lievittyy, mutta lämpimät muistot elävät aina!