Kahdesta pahasta pienempi

Ymmärrän kyllä äitiä, kun hän ei oikein pidä noista Klexaneiden pistämisistä, mutta todettiin, että kahdesta pahasta voi ottaa sen pienemmän, veritulppa on aika kamala, jos sellainen kohdalle osuu. Mutta kun on laitettu sellainen kuuri, niin siinä on aika vähän vaihtoehtoja. Mut mahtavaa kuitenkin, kun on leikkaus onnistunut ja mahtavaa muutenkin. Oikein iloinen fiilis ja nyt se saa jatkua!

Huonosti varauduin!

Kyllä se oli niin huonoa varautumista siihen, ettei mun tarvi kolehtiin mennä. Martti sanoo mulle, että hän menee Pekan kanssa, no, mä olin tietysti tyytyväinen, kun sain ihan nauttia jumiksesta. Mutta olisi ollut hyvä, jos olisi sanonut ajoissa jo aamulla kirkkoon tullessa, etten olisi siinä kolehtivaiheessa odotellut turhaan sakastissa. Kuorolaiset lauloivat niin hienosti, että olisin toivonut vielä voivani olla siinä mukana. Lauloin mukana muutaman laulun, joita olin ollut itse laulamassa syyskaudella. Alttarilla ollessakin oli pakko katsella kuoroa, mahtavaa se oli!

Mahtavaa!!!!

En mennyt ollenkaan asioiden edelle, sehän nyt olisi vielä puuttunut, että asioiden edelle meneminen olisi jatkunut siihen asti, kunnes tieto olisi tullut. Mutta nyt alan varautua ensi viikkoon, se olikin tosi hyvä, että leikkauspäivä osui hiihtolomaan, ei juuri siihen viikkoon, jolloin harrastukset olisivat alkaneet loman jälkeen uudelleen. Tänään olen onnellinen, kun on kaikki ihan kohdillaan, mahtavaa! Iloisella mielellä saan taas mennä koko viikon ja nauttia!

Tänään

On aika kiireetön päivä, kun menen Salon kirkon tuomasmessuun. Kyllä mun ainakin puoltatoista tuntia ennen messun alkua pitää siellä olla, jos sattuu, että mulle on töitä messun aikana. Hauskinta on aina se, että kun jotain tekee, saa aina melkoisesti kehuja tehdessä. Minulla on mukavaa, kun tekee, olen ainakin hyödyksi. Iloa ja tekemisen meininkiä, sitä pitää olla. Nyt on mukava valmistautua, kun musiikki soi, se on vaan niin mukavaa!

Musiikkia ja mahtavaa

On tää niin mahtavaa, olla kotona tää loppuosa päivää, just tässä ja just nyt. Aamulla sitä huomaa lähtevänsä vaikka minne, nyt olen korvapuustin tuoksun keskellä, kun äiti alkoi leipoa, tässä nyt olen iloisena menossa kohti tuomasmessua. Tahtoisin sanoa, että ystävät ovat tärkeitä, myös silloin, kun heillä on jotain erityistä, kuten Martilla on tää ensimmäinen suntionäyttö. Ja mitä mä voin tehdä muuta kuin kannustaa ja tsempata kaikin mahdollisin käytettävissä olevin konstein. Ja olla mukana messussa, josta mulla on monien vuosien kokemus niin Halikossa kuin Salossakin. Tänään olen onnellinen, tässä ja nyt, se vaan on mahtavaa! Onneksi on sitä mahtavaa enemmänkin, kyllä tän jaksaa!

Aika jännittävä!

No, kyllä sitä voisi ihan näin kuvata tätä tulevan sunnuntain Tuomasmessua! Varsinkin, kun tietää ystävällä edessä olevan näytön, sitä sitte jännittää enemmän kuin osaa aavistaakaan. Martti itse ei keskiviikkona kovin paljoa jännittänyt, ei sitä ainakaan hänestä huomannut. Mieli korkealla ja laulaen saa mennä, nää Tuomasmessut ovat aina sellaisia hyviä juttuja. Enpä tiedä, miten mun käy, kun puolitoista tuntia laulaa yhteen menoon, vähän on kurkkukin ollut kipeänä. Ihan siinä ja tässä on ollut, että on jaksanut kauppareissutkin tehdä, se on ihan mukavaa. Olen niin iloinen siitä, että kaikki on hyvin, nyt vaan yrittää nauttia ja olla mukana, kannustaa ystävää onnistuvaan näyttöön!

Sunnuntai ja maannantai

Oli kyllä niin kerta kaikkiaan upea sunnuntai, kun ehti vaihtaa muutaman sanan suntio-oppilaan kanssa, no kyllä siinä oli moninkertainen siunaus matkassa, kun Kaarlo siunasi ensin alttarilla ja sen jälkeen vielä Martti siunasi kotimatkani. Miten onnellinen sitä olikaan siinä kohtaa! Tänään mulla on  Kaffemuki ja siitä olen tosi iloinen, kun sinne pääsen. Vaikka joskus kyllä senkin voisi jättää väliin, mutta nyt on kyllä sellainen tunne, ettei sitä voi jättää. En usko, että mun fiilikseni siitä mihinkään häviää, tää hyvä fiilis, mikä on ollut koko eilisen päivän. Miksi se häviäisi?

Hienoa työtä ja muuta iloa

Nuoret olivat taas kerran tehneet hienoa työtä. Muutaman vuoden tauon jälkeen oli tosi kiva käydä katsomassa nuorten tekemää draamaa, siispä Uskelan kirkkoon Orjalaivaa katsomaan. Miten hienoa olikaan, kun kuvatessa värivalot dramatisoivat oikein kunnolla! En kyllä muista, että olisin mitään niin hienoa nähnyt. Kirkon eteisessä mua palelsi oikein kunnolla, Martti ihmetteli, miten voi olla mahdollista, että taas kerran käteni olivat jäässä. No, siihen oli osuutensa silläkin, että valokuvasin kirkkoa ennen messun alkua. Martin kädet olivat huomattavasti omiani lämpimämmät, sen kyllä huomasin heti. Mutta mukavaa oli seurata nuorten draamaa, se oli ihan yliveto!

Onnellinen helmikuu

Ihana helmikuu, kyllä toi kuukauden vaihto on sujunut niin nopsaan, kun äiti vaihtoi omaansa kuukauden jo torstaina, kävin minäkin jo vaihtamassa omaan kalenteriini. Angelniemen kirkko vaihtui Martti-pastorin toiseen kirkkoon, jossa työskentelee. Minulla oli niin mahtavaa, kun kurkkasin ikkunasta, keli on mitä mahtavin! Jaksaa taas fiilistellä tätä päivää, se on tosi mukavaa!

Kuinka iloinen olisikaan...

Jos mummi unohtaisi itsemurhan! Tänäänkin oli taas sellainen päivä, että se oli käynyt hänen mielessään. Oli siinä sitäkin, että hän oli mennyt liiaksi asioiden edelle, mulla itsellänikin on vähän sitä tapaa, mutta kyllä se multakin onnistuu. Fiilis on ihana just nyt, kun kaikki on hyvin. Nyt nautitaan ja ollaan onnellisia, kyllä sitä jaksaa ja on onnellinen. Mulla on fiilis ihan hyvä, tunti on oltu kotona kauppareissun jälkeen. Mahtavaa, hienoa ja iloa, sitä tässä nyt on ja sitä tahdon olevan edelleen, äidin tilanteesta huolimatta. Mitä ikinä siellä onkaan, mä selviän. Äiti huomaa minun olevan valmis muuttamaan pois kotoa, sanoo sitä jo nyt. Tahdon sentään olla ihan hyvällä mielellä, tää on tätä!

Tänään...

Mahtui iloa paljon, aloin jo suunnitella, mitä kaikkea tosta paperimäärästä tekisin. Suntiolle ainakin pitää tehdä kortti, kun hänellä on nimipäivä, se on tosi mukavaa, kun saa onnitella. Tunneilla oli tosi hauskaa, mutta kotiin tullessa olo oli ihan erilainen. En tiedä, mistä se johtui, se voi olla, että kun päiväni on ollut aika pitkä, se on tehnyt tän tällaiseksi. Olen iloinen tässä kuitenkin, kaikki on ihan hyvin ainakin tänään!

Ihanaa!

Oli toi tän päivän kirkkoreissu aikast mahtava! Oli mukavaa olla taas kerran Uskelan kirkossa, muistella serkun häitä. Tänään on kaikki taas hieman paremmin. Eikä kukaan ole niin onnellinen kuin minä juuri nyt. Annika oli laittanut hienon kuvan valkohäntäpeuroista, joita hän oli nähnyt mökillä. Minäkin sain otettua kuvan fasaanista, joka oli tullut pihallemme. Minusta on mukavaa, kun kaikki on ihan hyvin, tässä tää on, kyllä! Tänään on onnellinen fiilis, kaikki on hyvin!

Ihmettelyn aihetta

No, kyllä mulla on paljon ihmettelyn aihetta. Oma epäkäytännöllisyyteni on harmittanut minua kovinkin, vähän ihmettelin sitä, että miksi äiti antaa keittiön kaikista maailman ihmisistä juuri minulle! Hilkka antoi minulle hyvän vinkin, yritä ajatella silleen, että jos muut niin minäkin. Tänään olen iloinen kuitenkin, jos vaikka äiti pääsisi anemiastaan eroon. En olisi ollenkaan pettynyt jos näin kävisi!

Ei ole aihetta yli-isoon murheeseen

No, ei ole, kun kaikella on kuitenkin ihmeellinen tapa järjestyä. Itse olen sitä mieltä, että kyllä se tavalla tai toisella aina järjestyy. Mutta miten mä pärjään, kun en ole mikään kovin pätevä taloustöissä, vaikka aina autankin. Mutta mä selviän kyllä, en mä nyt mikään ihan tumpelo ole. Minulla on kaikki ihan hyvin, kyllä  mä pärjään!

Ihmeellinen tapa pyytää minua tekemään!

Aina, kun äiti pyytää minua tekemään jotain, hän sanoo: "Oletko kiltti"  Nytkin, kun pyysi minua hakemaan sanomalehden, hän sanoi ensin "Oletko kiltti" ja vasta sitten sen jutun, minkä hän haluaa minun tekevän. Äiti on sellainen, että hän ajattelee sitäkin, mikä on kohteliasta, ihan hyvä niin! Olen tyytyväinen siihen, kun näin on. Mummin kanssa tulee vähän väliä sanomista, mutta äidin kanssa ei koskaan. Olen onnellinen tässä ja nyt, nyt nautitaan!

Iloisin fiiliksin, vaikka on kylmä!

Perjantaina on mukavaa, kun pääsee kauppaan, ei ole hyvää, ei huonoa aikaa, on vain nyt, on paraikaa. Näin laitoin tilapäivitykseeni Facebookiin. En ole yhtään etääntynyt kirkosta, mä olen iloinen, kun olen seurakunnassa mukana. Mulle on ihan valtavan iso ilo tää kaikki, se on vaan niin mukavaa. Maisema on kaunis, iloinen fiilis jää päivään!

Meadows of heaven

Tänään olen onnellinen, se on ihan selvä asia. Tänään olen onnellinen siitäkin, kun torstaina pääsen kyläilemään Kemiönsaarelle, ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Sikäläisten ystävien kanssa on mukava jutella omia kuulumisiaan. Tänään olen onnellinen kaikista ystävistä, joita mulla on, saan siitä hyvän mielen. Kamera käy varmaankin aika ahkeraan, mutta sitä nyt voi kuvitella odottavansa minulta, joka aina kuskaan kameraa mukanani. Minulla on innokas odotus ja hyvä fiilis, voikohan sitä tässä kohin paljon muuta odottaa!

Ota haaste vastaan!

Tämän neuvon Martti antoi minulle tänä aamuna pähkäillessäni, pitäisikö mun vähentää seurakunnassa tehtävää vapaaehtoistyötä matineaharjoittelun ajaksi. Siinä onkin melkoisesti haastetta, kun pitää yhdistää monta juttua, jotka ovat kutakuinkin samaan aikaan. Mutta täytyypä tehdä niin kuin Martti sanoo, pitää se haasteena, johon voi vastata. Naurahdin, kun kertaakaan en ole runokirjaa joululoman aikana ehtinyt katsoa, mutta tuskinpa muutkaan ovat sitä tehneet. Innolla odotan ja ilolla alan harjoitella, se on mahtavaa!

Onnellista oloa, mahtavaa eloa!

Tänään olin iloinen siitä, kun äiti kävi kokeissa, se vaan sitten tarkoitti sitä, että aamulla piti keittää pienempi määrä kahvia, kokeet olivat sellaisia, että ennen niitä ei saanut syödä eikä juoda. Mutta onneksi on monta päivää, joina saan keittää ihan normikokoisen pannullisen. Olen siitäkin oikein tyytyväinen, hyvä niin. Iloisin fiiliksin mennään, toivon, että kaikki ystäväni pääsevät edes jonakin lauantaina kirpputorille. Muistan, miten hienoa on ollut olla mukana kuorossa, se vaan on niin mukavaa muisteltavaa. Iloisin fiiliksin saa olla keväänkin, se menee runoesitystä harjoitellessa ja siihen runoja etsiessä, mukavaa hommaa on sekin!

Iloisin mielin!

Ei haittaa, vaikka nukuinkin yöni äitiä huonommin, minulle oli tärkeää olla apuna. Se on se juttu, mitä varten olen tässä. Janikin sanoi, että me emme ole vain itseämme varten, vaan olemme toisiamme varten. Minulle se on konkretisoitunut tässä, kun olen äitiä ja mummia auttanut. Vaikka joutuisin tekemään sen keskellä yötä, en voisi jättää sitä tekemättä. Nytkin olen tehnyt monenlaista. Olen oppinut sen, että olen myös äitiä ja mummia varten, en vain itseäni varten. Yhden huonosti nukutun yön voi kestää, mutta kyllä olen valmis kestämään useampiakin. Tänään se ei haittaa, ei haittaa huomennakaan, ei koskaan!

Tänään...

Olen niin onnellinen, vaikka kaikki ei viikon aikana olekaan mennyt ihan putkeen. Mutta ei aina kaikki voi mennä putkeen, ei vaikka sitä odottaisi joka päivä. Tänään soi musiikki, tässä olen juuri nyt. Aamu tuntuu niin hyvältä, vaikka joulunaika meneekin ohi. Ei ole mitään, mitä en voisi tehdä. Olen ihan onnellinen tässä ja nyt, uskallan kulkea omaa tietäni, se on mukavaa! Tutut kappaleet, iloisin mielin, kuuntelemaan, iloisin fiiliksin!

Iloinen fiilis

Tänään on varsin iloinen fiilis, kyllä mä saan sen ihan pienestäkin. Eikä haittaa edes se, että on toiselle kuin ilmaa. Joskus kai on silleen, vaikka ei olisi Aspergeriakaan, kyllä tää Asperger on siitä rontti, että toiset käyttäytyvät mua kohtaan ihan miten vaan. Eikä siihen olisi pienintäkään aihetta, koska olen ihminen muiden joukossa. Helppo siinä on sanoa, että älä välitä, kun tietää, että itsessä on syy. Mutta elämä on täynnä iloa, se on mukavaa!

Hyvää uutta vuotta!

Juuri sitä tahdon kaikille toivottaa! Olikin mukavaa lukea pitkää tekstiviestiä, joka oli tullut uudenvuodenpäivän aamupäivällä, Jani oli sen minulle laittanut. Niin olin minäkin laittanut hänelle, muistin, että on uudenvuodenpäivänä vielä töissä. Tänään on sitten hyvä mieli aloitella uutta vuotta, kyllä se tässä ihan mukavasti sujuu. Aamulla on sellainen superhyvä fiilis, kaikki on kohdillaan!